tiistai 30. huhtikuuta 2013

Laulu valokuvaamisen vaikeudesta.

On aivan eri asia kävellä ympäriinsä kamera kädessä ja napsia kuvia aina siitä mitä vastaan tulee, kuin ottaa hyvä kuva annetusta tehtävästä. On aivan eri asia kirjoittaa päämäärätietoisesti kirjaa kuin kirjoitella blogiin mitä ajatukset sormiin siirtää.

Tämä on oma harjoitus kotistudiolla. Onneksi malli ei väsynyt. Minä väsyin.

Valokuvausopinnot Torniossa ovat pistäneet miettimään näitä kysymyksiä aivan samoin kuin kirjoittamisen opetteleminen Taivalkoskella. Loppujen lopuksi kyse on hyvin samankaltaisesta toiminnasta. Kuka vaan voi ottaa valokuvan. Valokuvan ottaminen vaatii kameran käynnistämistä ja napin painamista. Kirjoittaa voi myös kuka vain, sillä Suomessa luku- ja kirjoitustaito on lähes 100%.

Tämä ajatus ei ole omani, enkä sitä tarkkaan muistakaan, mutta periaate valokuvauksessa ja siinä kehittymisessä voisi olla  seuraavanlainen.

1. Kuvan ottaminen olemassa olevasta nappia painamalla.

2. Hyvän mietityn kuvan ottaminen siten, että se on teknisesti kelpo ja aihekin on kiinnostava.

3. Erittäin hyvän ja virheettömän kuvan ottaminen toistuvasti, siten että siinä on sekä sisältö, että   tekniset ominaisuudet mukana. Kuva voi olla myös taiteellisesti kiinnostava.

Voisi ajatella, että minä ja suurin osa opiskelukavereistani olemme olleet tuolla tasolla 2. Ehkä ajatuksia on ollut, että olen jopa hyväkin napinpainaja. Tietoisena kuitenkin siitä, että kehittymistä tarvitsee ja kokemusta erilaisiin olosuhteisiin. Nyt olisi tarkoitus päästä pikkuhiljaa tuohon vaiheeseen kolme ja oppiminen menee tällä hetkellä aikalailla nöyryyden kautta.  Myös tietoisuus siitä, että  hyvä kamera ei  tee kenestäkään hyvää valokuvaajaa kasvaa päivä päivältä.  Täytyy  olla kiitollinen jokaisesta kelvollisesta kuvasta jonka saa aikaiseksi. Tietoisuus virheistä ja omista taidollisista puutteista myös tekee sen, että hyvät kuvat vähenevät koko ajan.

Kirjoittamisesta voisi tehdä samanlaisen kolmijaon:

1. Kirjoitus ja lukutaito

2. Kiinnostavan tekstin (blogin) kirjoittaminen, jolla on enemmän kuin kymmenen säännöllistä lukijaa. Tähän voi laittaa myös muiden julkaistujen kirjoitusten aikaansaamisen.

3. Kustannettu teos. Teos jonka joku katsoo niin kiinnostavaksi, että on valmis ottamaan riskin sen painamiseksi. Ja vielä tämän saavuttaminen toistuvasti.

Laitan tähän viime aikoina ottamiani kuvia. Mikään näistä ei yllä tasolle kolme. Eikä tämä tekstikään yllä kuin rimaa hipoen tasolle kaksi.

Jos lukijalle tulee kuva, että tämä on alakuloinen kirjoitus, niin olen kirjoittanut tämän huonosti. Olen nöyrän kiitollinen, että voin opiskelle tällä hetkellä, jotta tulisin paremmaksi sekä kirjoittajana, että valokuvaajana. Kirjoittaminen on vain jäänyt tällä hetkellä kuvaamisen varjoon aika pahasti. 

Kävin ensimmäistä kertaa katsomassa suomalaista huippujalkapalloa. RoPS voitti HJK:n maalein 1-0.



Kuvasin paljon pelitilanteita ja se oli todella haastavaa. Olin myös sijoittunut huonosti valon suhteen. Tässä kyllä vastavalo palvelee kuvaa.

Tämä on sellainen kameran kanssa kävelemiskuva. Aamuaurinko valaisee sopivasti luonnonilmiön. 


Koko talvi pärjättiin variksilla, harakoilla ja tilhillä. Viime viikolla alkoi tulla paluumuuttajia.

"Västäräkistä vähäsen"

Hyvää Vappua kaikille. Sieltä se kesä tulee vaikka nyt onkin tyypillinen harmaa vappuilma.

1 kommentti:

  1. Terve vaan...
    Olen seurannut 'askeleitasi' Kuusamon erämaasta - maalikylään Rovaniemelle.
    Hienoa että olet jatkanut valokuvauksen parissa.
    Itse olen ikuinen opiskelija. Perämeren perukassa Kemi-Tornio-Keminmaa ajauduin jopa ohjaamaan ihmisiä valokuvauksen saloihin.
    Kauniita ovat nämäkin työsi - monipuolista valokuvausta.
    Hyvää jatkoa...
    Terveisiä Eko Kuusamosta...
    http://eskoalamaunu.blogspot.fi/

    VastaaPoista