Puuveneen omistaminen on sekä miellyttävää, että myöskin jonkin verran stressaavaa. Vene olisi hyvä saada veteen hyvissä ajoin keväällä, jotta kuiva kuuma ilma ei ravistuta sitä. Puuvene viihtyy parhaiten vedessä. "Vesille venosen mieli"- sananlasku on aivan varmasti luotu ennen muoviveneaikakautta.
Tarkoitus oli laittaa vene vesille jo helluntaina mutta en muistanut, että minulla olikin silloin Tornioviikonloppu. Vähän paine jo nousi, mutta onneksi Marketta sai töistä viime perjantain vapaaksi ja pääsimme Kuusamoon, jossa veneeni Martta on talvehtinut mökin pihassa.
Venettä kunnostin helteisessä säässä (+28 C) , mutta onneksi vene antoi edes vähän varjoa kun makailin ensin raaputtamassa pohjaa ja sitten maalasin sen. Kuumasta ilmanalasta johtuen työskentelin lyhyet kalsarit jalassa. Pohjaa maalatessa maalia valui sekä maalarin päälle, että maahan, jossa sitten ryömien täytyy edetä. Olin lopulta melkein yhtä maalissa kuin veneeni. Urakan jälkeen ei auttanut muuta kuin alkaa tärpätillä puhdistaa hiukan auringonkin arkuuttamaa ihoani. Aurinko, tärpätti ja fairy on hyvä ihonkuorintamenetelmä, jota voi suositella iho-ongelmista kärsiville lähes vilpittömästi. Vene jätettiin yönseuduksi kuivumaan ja mentiin saunomaan eräkämpän puulämmitteiseen saunaan. Siinä miedossa lämmössä saunoessa ja välillä purossa pulahtaen ihokin elpyi jo illan aikana. Puron vesi oli myös jo todella lämmintä (+19, 5 C)
Seuraavana iltapäivänä vene laskettiin veteen ja illalla jo lähdimme Marketan kanssa koeajelulle aivan tyynelle Kuusamojärvelle. Siinä hyvin hitaasti lipuessamme autiolla järvellä tuli mieleen myös puuveneilyn hyvät ja nautinnolliset puolet. Vaikka välillä vene tekisi mieli myydä pois, niin silti nämä muutamat kerrat saa aina katumaan tälläisiä ajatuksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti