Viime viikolla puuhailin keittiössä ja kuuntelin perämeren radiota. Lapin ammattikorkeakoululla oli tapahtumia Kemissä ja Torniossa. Toimittaja haastatteli innokkaita tapahtumajärjestäjiä sekä lumiveistosten tekemiseen osallistuvia oppilaita. Kaikki olivat iloisia ja puheliaita. Yli-innokkaita ajattelin. Nuoret kertoivat, että on hyvä kun on tälläisia tapahtumia, joissa ei läträillä runsailla juomilla kuten normaalisti. "Torsaina ei tule mentyä kouluun kun keskiviikkona on bileet." Minua alkoi ärsyttää tälläinen puhe. Jatkoin kuuntelua ja huomasin tulevani kärttyisäksi. Tuhahtelin kattilaa pestessäni ja mietin miksi ärsyynnyin. Nämähän olivat positiivisia nuoria. Aivan samanlaisia kuin itse olen aikoinani ollut, kuten me kaikki. Nuoret eivät ole mihinkään muuttuneet, mutta….. Minä olen.
Minusta on tullut vanha kärttyisä ukko! Tätä asiaa piti pohtia oikein tosissaan ja päätin aloittaa taistelun kärttyisää ukkoutta vastaan. Tätäkö se tekee, kun kohta täyttää 50 vuotta?
Eilen iltapäivällä ennen auringonlaskua päätimme Marketan kanssa lähteä meren jäälle kävelemään koirien kanssa. Koska oli pakkasta kymmenkunta astetta ja pikkuisen tuulta päätin vaihtaa farkut toppahousuihin. Riisuin housut ja menin etsimään villasukkia. Laitoin housut jalkaan ja huolellisesti villasukat varsien päälle. Aloin pukea saappaita, kun huomasin, että oli pukenut farkut jalkaan uudestaan. Eikö tämä myös ole vanhuuden merkki? Illalla vielä koiria ulkoiluttamaan lähtiessä yritin laittaa saappaita vaikka jalassa oli vain pitkät kalsarit. Onneksi huomasin jo ensimmäisen saappaan aikaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti