Kuvataideviikkoarkeologi tekee löydön

Vuonna 1997 taiteilija Jussi Heikkilä avustajineen rakensi Honkahovin terassilla Jussin teosta viikon. Lintukaukoputki oli asetettu jalustalle ja vuorotellen herrat kävivät kurkistamassa kaukoputkeen. Seurasin touhuja muiden töiden ohella. Yhdessä vaiheessa etsittiin siihen aikaan vielä ei niin yleinen matkapuhelin ja osa avustajista meni vastarannalle, jonne matkaksi oli mitattu 638 metriä. Tämä on muistinvarainen muisto matkasta, mutta voi hyvinkin pitää paikkansa.

Kaukoputki oli vahvoilla mustilla kuristemuovikerroksilla stabiloitu paikalleen ja jalusta oli myös pultattu klinkkerilattiaan. Puhelinyhteydellä annettiin ohjeita vastarannalle ja sinne asennettiin kirjainketju, jossa luki peltilätkissä: Via ornis.

Tänään olin kuvaamassa Pättiniemessä ja muistin tapauksen 18 vuoden takaa. Minulle tuli pakottava tarve mennä etsimään näkyisiko siellä mitään jälkiä tapauksesta. Oli hämärä mielikuva, että laput saattaisivat olla siellä edelleen. Menin puhdistamon kohdalta rantaan ja aloin kävellä länttä kohti. Seurasin katseellani Honkahovia ja yritin arvioida tasan vastapäistä kohtaa. Annoin katseeni vaeltaa rantapuskissa ja yritin arvioida puskien ikää ja sitä mitkä ovat olleet pystyssä jo viime vuosituhannella. Silmäkulmaan tuli häivähdys yläviistossa olevasta vaijerista veden yllä. Siinä se on. Yritin etsiä peltilätkiä vaijerissä, mutta en nähnyt. Katseeni siirtyi maahan ja bingo. Maassa oli ylösalaisin yksi lätkä. Kurotin kättäni sitä kohti ja käänsin. Siinä oli A.

Seurasin vaijeria ja siinä roikkui vielä kaksi kirjainta, mutta koska ne olivat tulvaveden yllä jätin ne sinne roikkumaan. Palaan vielä vesien laskettua takaisin ja kerään kirjaimet talteen. A koristaa nyt ikkunalautaamme muistona vuoden 1997 Hannu Castrenin kuratoimista kuvataideviikoista.

Kun tulin kotia, niin vaimoni muisti sen kevään. Marketta piti Honkahovin ravintolaa ja viikon ravintolatestaamisen  jälkeen taiteilija Heikkilä sanoi tuoreelle ravintoloitsijalle: " Tämä on Suomen paras ravintola." Se kesä olikin oikein hyvä.

Teoksen idea oli seuraavanlainen. Lokit lentävät hyvin usein samalla korkeudella samaa reittiä. Kaukoputkesta katsottiin millä korkeudella via ornis = linnun tie kulkee. Teos toteutui kun katsoja katsoi putkesta ja luki tekstin ja samanaikaisesti lintu lensi linnuntietä pitkin. Onnistuin kesän aikana näkemään tämän kaksi kertaa. Katselin putkea harva se päivä ohikulkiessani.

Juttelin myöhemmin Saksalaisen kuvataidepalkintotuomari Rene Blockin kanssa ja hän kertoi, että tämä teos oli hyvin lähellä voittaa palkinnon sinä vuonna.

Keski-ikä pistää muistelemaan.